Miehen kasvot näyttivät jollain tavalla tutuilta. Emil pähkäili jonkin aikaa, kunnes hän muisti. Piirros samoista kasvoista oli ollut eilisen lehdessä, sekä jokaisella ilmoitustaululla kaupungissa. Se oli todistajan näkemys pankkiryöstäjän kasvoista. Emil tärisi. "Miksi pankin ryöstänyt mies olisi täällä?" hän mietti.
Emil ei tajunnut tuijottaneensa miestä jo minuuttien ajan, kunnes hän kääntyi kohti Emiliä ja kysyi: "Mikä hätänä?". Emil jähmettyi eikä saanut sanaakaan suustaan. Mies pudisti päätään ja jatkoi lehden lukemista.
Emil ei tiennyt mitä tehdä. Hänen muistinsa alkoi temppuilemaan. Oliko mies sittenkään sama kuin lehdessä? Lihakeitto oli jo kylmentynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti